Tammikuussa 2009 pidin ylimääräisen lomaviikon hetikohta vuodenvaihteen juhlapyhistä selvittyäni ja lähdin retkeilyautolla Itä-Suomeen kuvaamaan junia. Tavoitteena on saada kuvattua ja videoitua mahdollisimman monta Dr16-vetoista tavarajunaa; osa näistä mainioista vetokoneista kun vietiin Oulusta pois, joten kotiseudulla niitä ei pääse näkemään tarpeeksi.
Ensimmäisestä matkapäivästä tuli kuitenkin lähes puhdas Sr1-vetoisten pikajunien havainnointipäivä, kun Vartiuksestakaan ei enää tule Dr16-kolmikkovetoisia pellettijunia.
Vaalassa ehdin juuri ja juuri kuvaamaan P701:n lähdön, keulilla Sr1 3060. Videolle ehdin saada myös junan saapumisen, tosin vähän tiukalle meni.
Kontiomäellä olisi ollut mahdollista kuvata asemalle saapuva T5383, mutta se saapui pahimmoilleen vähän myöhässä eli vasta sitten, kun olin jo kuvaamassa Sr1 3007 -vetoisen P708:n, josta jäi yksi matkustaja, kyytiin ei tullut ketään. Kuljettaja sentään vaihtui. Sain tämän junan myös videolle.
Edellä mainitusta tavarajunasta sain taltioiduksi vain veturit: Dv12 2513 ja 2506.
Viimeisenä tapahtumana Kontiomäellä tarttui muistikortille Sr1 3051:n vetämä P703, josta on myös video.
Iltapäivän hämärtyessä matka jatkui Kajaaniin. Siellä ei muuta kuvattavaa tuohon aikaan ollut kuin - taas - kaksi Sr1-vetoista pikajunaa: 3049:n vetämä P705 (josta on vain video) ja 3107:n vetämä P710, sekin tarttui myös videolle.
Illaksi ajoin Nurmekseen, josta matka jatkuu tiistaina 13.1.2009 Pielisen itäpuolitse Joensuuhun.
---
Toisena matkapäivänä ensimmäinen pysähdys oli Nurmeksen asema. Kovin oli hiljaista. Kuvanottosuunnasta kuului pari vaihtotyövihellystä, mutta koska keli oli lievästi sanoen liukas (vettä sileän jään päällä), jätin tutkivan haahuilun harrastamisen tällä kertaa vähemmälle. Kuvan oikeassa reunassa näkyvä rakennus on (entinen) Tavaratoimisto.
Lunta oli kuitenkin sen verran, että lähimmälle raiteelle oli kehittynyt kunnon kahlausharjoittelurata.
Lieksassa hiljaisuudesta vastasi Dv12 2618, joka on tainnut lainata yhden luukun joltain rupsahtaneemmalta lajitoverilta.
Uimaharjulla olikin sitten bileet pystyssä: Lieksalaisen isoveli 2619 tarjosi päivän toistaiseksi rajuimmat äksönit kompuraansa pörpöttämällä. Liikenteeseen ei toki sekään tohtinut lähteä, vaikka noita kylkimerkintöjä kelpaisi kyllä esitellä.
Mikä lie näiden pankkojen taitosten merkitys?
Mutta mutta. Missä ne kaikki Itä-Suomen Dr16-vetoiset tavarajunat luuraavat?
Joensuussa alkoi sitten lopulta tapahtua. Ensin saapui Dr16 2823 perässään T4747. Tästä junasta on vain video.
Samoihin aikoihin asemalla odotteli lähtövuoroaan Dm12 4403, kyseessä H784 Pieksämäelle. Taajiksen lähtö on myös videolla.
Runsasta tuntia Pieksämäen-taajiksen lähdön jälkeen saapui Dv12-kolmikon 2647 + 2651 + 2618 vetämä T4718. Tästä junasta on vain video.
Noihin aikoihin oli asemalla myös Nurmeksen-taajis H763 eli Dm12 4407. Ja pari tuntia edellisestä tavarajunasta palasi Dr16 2823 takaisin perässään tällä kertaa T4730, jonka sain myös videolle.
Masentavasti alkanut päivä parani loppua kohti - paras oli vielä tulossa: Hieman ennen Helsingistä saapuvaa Pendolinoa (S7) kolisteli Joensuun asemalle päivän jalkaanmenevimmät äänet tarjonnut numeroltaan tunnistamattomaksi jäänyt tavarajuna, vetopaikalla Dr16-kaksikko 2819 + 2816. Kovin tummiksi menevät nämä iltakuvat; onneksi videokamerallani on selvästi parempi hämäränäkö.
Tavarajuna ja Pendo odottelivat raiteilla 4 ja 3 sulassa sovussa hetken aikaa, kunnes Pendo asemansa ymmärtäen antoi tavarajunan lähteä ensin. Toki Pendo olisi voinut jättää tuon kirkkailla valoilla elvistelyn sikseen. Tavarajunan saapumisesta ja lähdöstä on video.
Näin on toinen päivä paketissa ja on aika laittaa huppu matkatoverin silmille ja käydä iltapalalle, blogin päivitykseen ja sitten nukkumaan - kunhan ensin suunnittelen seuraavan päivän junakohtaamiset.
---
Kolmas matkapäivä. Ajoreittinä Joensuu - Luikonlahti - Siilinjärvi - Iisalmi. Dr16-saalis on tällä reissulla jäämässä laihaksi. Liekö laman vaikutusta, kun monikaan sellainen juna, jonka olisi aikataulutietojen perusteella pitänyt kulkea, ei ollutkaan kulussa.
Luikonlahdella oli lounastauon aika ja tarkoitus oli kuvata myös vastaantuleva tavarajuna. Sitä vain ei koskaan tullut.
Siilinjärvellä lähtöaikaa odotteli pitkä tavarajuna T4036; oli räntäsateessa höyryäviä typpihappovaunuja, Kemiran lannoitevaunuja ja toki jokunen Gbln(-t), niitähän on vähän joka junassa.
T4036 lähti matkaan Sr1-parivedossa (3040 + 3104) heti, kun tunnistamattomaksi jäänyt Sr1 oli tuonut P705:n asemalle. Tästä tapahtumasta on myös video.
Talvella pimeys tulee nopeasti. Värejä odotellessa muuttuivat valaistusolosuhteet selvästi.
Iisalmessa sain videolle IC78:n (Sr1 3092) saapumisen sekä P705:n ja H495:n (Dm12 4412) lähdön.
Tunnistamattomaksi jäänyt Dm12 oli parkissa veturitalleilla; pankkovaunut vähän häiritsivät kuvan ottamista.
Huomenna matka jatkuu sähköistämätöntä rataa seuraillen eli Kiuruveden, Pyhäsalmen, Haapajärven, Nivalan ja Ylivieskan kautta Kokkolaan, joka on tämän reissun viimeinen yöpymispaikka.
---
Neljäs matkapäivä ja yöpyminen Kokkolassa. Niin, hyvä kysymys - mistä lähtien Kokkola on ollut Itä-Suomessa? Asiahan on päivänselvä: jos asetumme mille tahansa paikalle Suomessa, joka on Kokkolan kanssa samalla leveysasteella, ja kuljemme tarpeeksi pitkälle itään, saavumme Kokkolaan. Yksinkertaista, kun sen oivaltaa.
Matkaa on tehty kirpeässä pakkassäässä, mikä näkyy myös kuvaamisen kannalta miellyttävinä valaistusolosuhteina. Matkailuauto on muuten oivallinen tukikohta tällaiselle harrastukselle: auto parkkiin sopivaan paikkaan niin, että näkee, kun tolppaan syttyy oikeat värit, ja vasta sitten mennään ulos. Ei ehdi odotellessa paleltua.
Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Pyhäsalmi. Vähän jännitin, ehdinkö näkemään T5045:n lähdön, sen piti aikataulun mukaan tapahtua klo 9:52, mutta kun otin junasta kuvan klo 10:07, oli veturi irti vaunuista ja kuljettaja tiessään.
Hetken päästä kuljettaja saapui paikalle ja meni veturiin. Kävelin viereen ja elehdin sen näköisesti kuin minulla olisi asiaa. Kuljettaja avasi oven ja esitin asiani. Kerroin olevani rautatieharrastaja Oulusta ja kysyin, saanko tiedustella junan lähtöaikaa. Kuljettaja totesi, että lähtöaika on jo mennyt mutta veturin jkv-laitteistossa on häiriö, minkä takia lähtö ei onnistu. Edelleen hän kertoi, että odottelee toista veturia tilalle, ja sen pitäisi saapua T5454:n mukana Haapajärveltä.
Kerrassaan mukavia tällaiset veturinkuljettajat. Tämä ystävällinen mies vielä lopuksi - kun totesin jääväni odottamaan vaihtokonetta - mainitsi, että läheisestä Matkahuollosta voi hakea kahvia lämmikkeeksi. Tässä oli taas ammattilaisen ja harrastajan väliset suhteet kohdallaan. Kiitos vielä tälle erittäin mukavalle veturinkuljettajalle!
Aikanaan sitten toinen veturi saapui; se tuli 2640:n kanssa tyhjän pankkojunan keulilla. Tässä T5045 vihdoin lähtövalmiina.
Matkaan juna pääsi nelisenkymmentä minuuttia aikataulusta jääneenä.
Veljekset järjestyksessä. Aika harvoin näkee veturisarjan peräkkäiset koneet näin kauniisti jonossa ja vieläpä samoin päin. Vasemmanpuoleinen 2505 siis tuli T5454:n keulilla ja oikeanpuoleinen 2504 oli alunperin 5045:ssä, mutta vikaantumisen vuoksi jouduttiin vaihtamaan T5464:n kakkosveturina tulleeseen 2640:aan. Koko episodin sain myös videolle.
Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. Haapajärvelle saavuttuani oli tämä tavarajuna jo saanut värit, enkä sitten ehtinyt tunnistusetäisyydelle vetureista. Keulimmainen näyttäisi kuitenkin olevan 26-sarjalainen ja kakkoskone 25-sarjaa.
Vielä yksi taajamajuna. Tässä H494 ja Dm12 4412 Nivalassa. Sen pysähdyksestä on myös video.
Matkaan mahtui vielä kaksi pysähdystä: Ylivieskassa videoin S56:n ja IC58:n lähtökipinöinnit ja Kannuksessa taltioitui IC49:n saapuminen ja lähtö. Kuvassa IC58:n lähtö Ylivieskasta, valitettavasti veturin numero pääsi unohtumaan ennenkuin sain sen kirjoitettua muistiin.
---
Viimeisenä matkapäivänä ei sitten junahavaintoja tullutkaan; yksi juna oli toiveissa nähdä Raahessa, mutta harrastajaystävälliseltä ratapihatyöntekijältä (jos nimike meni väärin, pahoittelen ja toivon korjausta) saamani tiedon mukaan teräskelajuna ei kulje, ja Ouluun menevää junaa olisi pitänyt odotella vielä muutama tunti.
Lähdin siis ajamaan kotia kohti otettuani ensin talvipäivän auringossa kylpevästä Raahen asemarakennuksesta kuvan, johon tämä matkakertomus onkin sopivaa päättää.
Viimeisimmät kommentit